Tanaan olikin sit tosi tehokas paiva - ja mika muu on uutta ;)
Aamiaisen jalkeen lahdettiin heti hotellin bussilla Jumeirah Beachille. Kokemus oli jotakin, mista kummallakaan meista ei ole ollut aiemmin aavistustakaan. Saa on yha tosi helteinen, lampoa on joku 39 astetta ja ilmankosteuden seurauksena se tuntuu iholla n. 44 asteelta. No kuinka lamminta arvelette silloin meriveden olevan? Perustuen empiiriseen tutkimukseen, veden lampotila oli lahella omaa kehonlampoa, eli n. 37! En oikein osaa edes kuvailla milta uiminen tuntui. Vesi on aarimmaisen suolaista ja sitten tosiaan toi lampotila on aivan poikkeuksellinen. Vesi ei suinkaan viilenna, se vaan tuntuu hassulta iholla. Muuten ranta oli kuten muutkin rannat: uimavalvojat ja upeeta hiekkaa. Katseen vangitsivat kuitenkin eras venalainen nainen joka otti toplessina aurinkoa ja aiheutti kovasti kuhinaa ymparillaan. Etenkin ramadanin aikaan moinen lienee ennenkuulumatonta. Toinen paitakaantava naky oli lahi-italainen kehonrakentaja. Silla oli mukana pikku apulainen, joka rasvasi sita saannollisesti ja paikalliset miehet ottivat siita valokuvia ;)
Eli olosuhteet taalla ovat mita parhaat. Taman kokemuksen jalkeen en kummastele laisinkaan etta averiaat tyypit ostavat "The World"ista itselleen saaria.
Sit iltapaivalla oli aavikkosafari :) Kurvailtiin ympari hiekkadyyneja nelivetoisella LandRoverilla ja loppuilta vietettiin ns. arabialaisessa kylassa. Tarjolla oli kamelilla ratsastusta ja hennatatuointia. Safari oli melkoista kyytia ja saatiin kameralla muutama mainio kuva pyyhepaisesta kuskista joka silmat kiiluen hymyili vinosti ja kaasutteli menemaan auto kallellaan ja taynna kiljahtelevia turisteja. Ihan ympari ei kuitenkaan kierahdetty vaikka sekin on kai teoriassa aivan mahdollista.
Siihen nakyyn paattyy meidan reissu :D Nyt painellaan huoneeseen pakkaamaan kamat ja aamulla varhain liikutaan lentokentalle. Helsingissa ollaan joskus ennen puolta yota. Kivaa jos ootte jaksaneet lueskella naita juttuja, meilla on ainakin ollut tosi kivaa kirjoittaessa. On mukavaa istahtaa paivan paatteeksi koneen aareen ja kayda vahan lapi mita tuli tehtya.
Kotimaassa nahdaan!
M ja P - as usual
14 syyskuuta 2007
13 syyskuuta 2007
Yes boss!
Noin terhakkaasti taksikuski kommentoi, kun hypattiin kyytiin Dubain lentokentalta ja kerrottiin ajon kohde. Koko keskiviikko tehtiin siis matkaa Hong Kongista Dubaihin ja ollaan ehditty viettaa taalla nyt kokonainen paiva. Siirtymispaivasta ei ole sen kummempaa kerrottavaa. Lento oli pitka ja ehdottiin katsoa kaks leffaa ja yks dokumentti, mutta mika tarkeinta, paastiin turvallisesti perille aikataulussa.
Kun P Suomesta kasin varasi meille Dubain hotellia, ajateltiin etta oltiinpa onnekkaita kun juuri meidan haluamille paiville sattui hieno huonetarjous. No syy siihen selvisi heti tanaan aamulla - ramadan alkoi. Ja mita se sitten merkitsee? Muslimit eivat syo eivatka juo mitaan auringon ollessa ylhaalla. Nainollen myoskin n. 95% kaikista ravintoloista on kiinni koko paivan ja mekin ollaan omalta osaltamme pakollisia osallistumaan ramadaniin. Vaikka jostain loydettaisiinkiin syotavaa, pitaa se syoda sellaisessa ravintolassa, joka on peittanyt ikkunansa verhoin tai sitten kauppakeskuksen vessassa salaa, kuten me tehtiin (mentiin vessaan juomaan vetta kun oli niin kauhea jano eika olla muslimeita, joten kai me saadaan juoda...). Julkisilla paikoilla ei saa syoda, juoda eika edes jauhaa purkkaa! Illalla, sit kun aurinko on laskenut alkaa kauhea massaily, iftan. Ajettiin taksilla eraaseen hotelliin joka muiden tavoin jarkkaa tallaisia tapahtumia ja syotiin perinneruokia vatsamme tayteen. Janna kokemus! Eli juuri kun edellisessa postauksessa paivittelimme sita kuinka arki on kaikkialla samanlaista, niin eikomita, muslimimaissa sentaan eletaan ihan oman rytmin mukaan.
Kaupunkina Dubai tayttaa kaikki sille asetetut ennakkoluulot. Matkatoimiston tati sanoi meille matkaa suunnitellessamme etta han ei itse tanne lahtisi, taalla on 40 astettaa kuumuutta ja tama on maailman suurin rakennustyomaa. No molemmat ovat totta, mutta sepa juurikin on se elamyksen aiheuttaja! Perinneasuihin pukeutuneita miehia ja naisia on odotettua vahemman, mutta talot ts. pilvenpiirtajat sensijaan ovat luulemaani korkeampia. 2009 valmistuu maailman korkein rakennus, 180 kerrosta. Maisema on kauttaaltaan littea ja jos katsoo oikein tarkasti kaikkialla on ohut kerros hienonhienoa hiekkaa, ollaan siis aavikon laidalla. Pilvenpiirtajia sojottaa siella taalla, varsinaista kaupungin keskustaa ei ole. Tai no juuri tama alue, missa hotellimme on, on joen poukamassa, alkuperaisen Dubain kaupungin kohdalla. Siten kerrostalojen kivijaloissa on muutamia kauppoja ja seutu on joten kuten kaveltavaa. Muuten etaisyydet on yllattavan pitkia ja kaikkialle joudutaan liikkumaan taksilla. Tanaan ajettiin 25km katsomaan erasta Dubain kiinnostavimmista nahtavyyksista: yksi maailman suurimmista ostoskeskuksista, jossa mm. sisalaskettelurinne! Ruuhkat ovat myos melkoiset, joten aikaa kuluu autossa istuskeluun. Onneksi ilmastointi pelaa niin autoissa kun ostareillakin.
Sit lyhyesti on mainittava arabimaiden naisista. Nyt kun kuljen taalla Pn kanssa, niin mitaan erikoisempaa ei ole sattunut. Matkaoppaan mukaan naisilla saattaa kuitenkin olla kohtalaisen epamukava fiilinki taalla, kun miehet vislailevat ja kayttaytyvat huonosti. Siksi matkaopas ei suositellutkaan naisille yksin liikkumista. Osaltaan kuitenkin luulen, etta islamia huonosti ymmartavat lankkarit aiheuttavat itse osan ongelmista. Ollaan nahty tosi paljon hameita, shortseja ja narutoppeja, vaikkakin juuri ramadanin aikaan naisten olkapaat ja saaret tulis olla peitetty, samoin miehilla tulis olla pitkat housut. Nyt ollaan ihan toisessa kulttuurissa kuin mihin Euroopassa on totuttu ja siten kaytoksen tulis olla sen mukaista. Aika kivasti matkaoppaissa ym. esitteissa kerrotaan millaista on korrekti kaytos, ja Pn kanssa yritetaankin parhaamme mukaan noudattaa "maassa maan tavalla" -perinnetta.
Tosi, tosi, tosi mielenkiintoista siis, nyt saatiin viimeinkin se kaipaamamme kulttuurishokki ;) Huomenna lahdetaan uimarannalle ja mahdollisesti katsomaan niita keinotekoisia saaria. Illalle (matkan vika ilta, kaaks!) on varattu aavikkosafari arabialaisine illanviettoineen. Nastaa!
M&P
Kun P Suomesta kasin varasi meille Dubain hotellia, ajateltiin etta oltiinpa onnekkaita kun juuri meidan haluamille paiville sattui hieno huonetarjous. No syy siihen selvisi heti tanaan aamulla - ramadan alkoi. Ja mita se sitten merkitsee? Muslimit eivat syo eivatka juo mitaan auringon ollessa ylhaalla. Nainollen myoskin n. 95% kaikista ravintoloista on kiinni koko paivan ja mekin ollaan omalta osaltamme pakollisia osallistumaan ramadaniin. Vaikka jostain loydettaisiinkiin syotavaa, pitaa se syoda sellaisessa ravintolassa, joka on peittanyt ikkunansa verhoin tai sitten kauppakeskuksen vessassa salaa, kuten me tehtiin (mentiin vessaan juomaan vetta kun oli niin kauhea jano eika olla muslimeita, joten kai me saadaan juoda...). Julkisilla paikoilla ei saa syoda, juoda eika edes jauhaa purkkaa! Illalla, sit kun aurinko on laskenut alkaa kauhea massaily, iftan. Ajettiin taksilla eraaseen hotelliin joka muiden tavoin jarkkaa tallaisia tapahtumia ja syotiin perinneruokia vatsamme tayteen. Janna kokemus! Eli juuri kun edellisessa postauksessa paivittelimme sita kuinka arki on kaikkialla samanlaista, niin eikomita, muslimimaissa sentaan eletaan ihan oman rytmin mukaan.
Kaupunkina Dubai tayttaa kaikki sille asetetut ennakkoluulot. Matkatoimiston tati sanoi meille matkaa suunnitellessamme etta han ei itse tanne lahtisi, taalla on 40 astettaa kuumuutta ja tama on maailman suurin rakennustyomaa. No molemmat ovat totta, mutta sepa juurikin on se elamyksen aiheuttaja! Perinneasuihin pukeutuneita miehia ja naisia on odotettua vahemman, mutta talot ts. pilvenpiirtajat sensijaan ovat luulemaani korkeampia. 2009 valmistuu maailman korkein rakennus, 180 kerrosta. Maisema on kauttaaltaan littea ja jos katsoo oikein tarkasti kaikkialla on ohut kerros hienonhienoa hiekkaa, ollaan siis aavikon laidalla. Pilvenpiirtajia sojottaa siella taalla, varsinaista kaupungin keskustaa ei ole. Tai no juuri tama alue, missa hotellimme on, on joen poukamassa, alkuperaisen Dubain kaupungin kohdalla. Siten kerrostalojen kivijaloissa on muutamia kauppoja ja seutu on joten kuten kaveltavaa. Muuten etaisyydet on yllattavan pitkia ja kaikkialle joudutaan liikkumaan taksilla. Tanaan ajettiin 25km katsomaan erasta Dubain kiinnostavimmista nahtavyyksista: yksi maailman suurimmista ostoskeskuksista, jossa mm. sisalaskettelurinne! Ruuhkat ovat myos melkoiset, joten aikaa kuluu autossa istuskeluun. Onneksi ilmastointi pelaa niin autoissa kun ostareillakin.
Sit lyhyesti on mainittava arabimaiden naisista. Nyt kun kuljen taalla Pn kanssa, niin mitaan erikoisempaa ei ole sattunut. Matkaoppaan mukaan naisilla saattaa kuitenkin olla kohtalaisen epamukava fiilinki taalla, kun miehet vislailevat ja kayttaytyvat huonosti. Siksi matkaopas ei suositellutkaan naisille yksin liikkumista. Osaltaan kuitenkin luulen, etta islamia huonosti ymmartavat lankkarit aiheuttavat itse osan ongelmista. Ollaan nahty tosi paljon hameita, shortseja ja narutoppeja, vaikkakin juuri ramadanin aikaan naisten olkapaat ja saaret tulis olla peitetty, samoin miehilla tulis olla pitkat housut. Nyt ollaan ihan toisessa kulttuurissa kuin mihin Euroopassa on totuttu ja siten kaytoksen tulis olla sen mukaista. Aika kivasti matkaoppaissa ym. esitteissa kerrotaan millaista on korrekti kaytos, ja Pn kanssa yritetaankin parhaamme mukaan noudattaa "maassa maan tavalla" -perinnetta.
Tosi, tosi, tosi mielenkiintoista siis, nyt saatiin viimeinkin se kaipaamamme kulttuurishokki ;) Huomenna lahdetaan uimarannalle ja mahdollisesti katsomaan niita keinotekoisia saaria. Illalle (matkan vika ilta, kaaks!) on varattu aavikkosafari arabialaisine illanviettoineen. Nastaa!
M&P
11 syyskuuta 2007
Hong Kong osa 2 (en keksinyt otsikkoa)
Kaks paivaa Hong Kongia takana ja ollaan nahty kaikki :) Tosi pitkat ja perusteelliset kaksi paivaa siis. Aloitetaan tilitys eilisesta ja katsotaan josko tuonne loppuosaan saisin jalleen jotain yleisempia fiiliskuvauksia. Istutaan hotellin lahella olevassa nettikahvilassa ja maksettiin juuri koko tunnista (2,30 euroa), eli aikaa ainakin pitaisi olla.
Ekaa kertaa Perttu paastettiin nappiksen aareen, JES. Eli aamulla lahdettiin Hong Kongin saaren puolelle. Sinne menee sellainen ikivanha lautta joka on jo nahtavyys sinansa. Hinta ei paata huimaa (mika tarkeinta!), vain 20c. Saaren ranta on taynna pilvenpiirtajia, mutta muuten paaosin vuoristoa/kukkulaa. Ekaksi paatettiin menna koko Hong Kongin paanahtavyyteen, elikkas Victoria Peakille (yli 500m korkea). Vaijerijunalla paasi katevasti ja nakoalat olivat huimat! Tietty me alettiin heti vertailemaan nakoalaa NY:iin yms mutta kylla tamakin ihan mukava oli :) Alas tultiin paikallisbussilla sykkyraista vuoristotieta, ja paadyttiin keskelle ostoskeskuksia - jalleen. Loppupaiva vietettiinkin paaosin ostoskatuja ja-keskuksia kierrellen. Kovasta yrityksesta huolimatta mitaan ihmeempaa ei loytynyt..harmi! Lopulta myohaan illalla takaisin hotelliin, jalat muussina kilometrien kavelysta.
Tanaan paatettiin hieman nauttia elamasta (eilisten rasitusten jalkeen), ja mentiin heti aamusta hotellin uima-altaalle. Olipa muuten kiva paasta myos saunaan, vaikkei se tietenkaan mitenkaan veda vertoja Suomen mittapuun mukaan. Sitten aamiainen paikallisessa kahvilassa ja jalleen uudella innolla valloittamaan kaupunkia! Lahdettiin taas Hong Kongin saarelle, ja sielta metron ja paikallisbussin avulla kohti saaren etelarannikkoa, Stanleyn kylaa. Maisemat olivat jalleen kerran mielettomat, ja muutenkin oltiin yhtakkia kuin eri maassa, kun ei ollutkaan miljoonaa ihmista ja pilvenpiirtajaa ymparilla. Itse kyla oli aika idyllinen, hieno rantapromenadi vahan valimeren tyyliin. Katsastettiin paikalliset markkinat, lounastettiin ja palattiin bussilla keskustaan. Illan huipensi "must-see" valoshow, joka keraa joka ilta kaikki turistit rantaan ihmettelemaan tietokoneohjattua pilvenpiirtajien valketta. Kokemus oli tietylla tavalla korni, silla aluksi "esiteltiin" eri pilvenpiirtajat (jokaisella oma valokuvio), sitten taustalle laitettiin soimaan synapoppis, ja homma lahti kayntiin. Vartin verran ilmassa oli valonheittimia, laseria, yms, joka ei varmaankaan ole se kaikista energiaasaastavin asia tassa kaupungissa (miksi pitaa tehda tuo _joka ilta_??). Noh, tallaisia erikoisuuksiahan turistit yleensa tulevat ihmettelemaan, joten siellahan mekin siis oltiin! :)
Nyt meika taas nappiksessa. P tuskastui kun kirjoitn niin hitaasti ja mulle tulee typoja. No taa on vahan vaikeeta ulkomaalaisella nappiksella - ja onneksi sekin stiplas pari kertaa ;)
Tahan lyhyesti viela kokoan yhteen eilista lounaskeskustelua: Mietittiin etta mita jaa paallimaiseksi mieleen maailmanymparimatkasta. Joo, muistetaan kylla etta Dubai on viela tulossa, eli matkaa on jaljella, mutta muistetaan myos etta sunnuntain aamiainen syodaan jo Lassilassa Hesaria lukien. Eli loppumatkan yhteenvetokeskustelut on ihan aiheellisia.
Ekaksikin on kiva havaita etta maapallo on pyorea, musta ainakin! Ja on kiva huomata etta se on tosi iso ja sen kiertamiseen menee aikaa. Kotona taidan vahan selvittaa etta millaisten planetaaristen ja geologisten ilmioiden kanssa ollaan oltu tekemisissa ja mihin tosiaan havisi se yksi paiva.
Toiseksi ehka vahan hassu ja arkinen juttu: arki on arkea kaikkialla. New Yorkissa katsotaan iltaisin telkkarista Teho-osastoa, Havaijilla tyypit ajaa aamuruuhkassa toihin, Tokiossa painellaan reput selassa kouluun ja Hong Kongissa kaydaan ruokakaupassa, ihan kuten kaikkialla maailmassa. Riippu sitten perspektiivista, kyllahan niita eroja alkaa loytaa jos oikein karjistaa. Jossain ajetaan vasemmalla puolella ja jossain herataan myohemmin kuin toisessa, jossain naiset hoitaa lapsia kotona jne. Mutta yhta kaikki, rutiinit ja arki rullaa. Tassa yleistaessa taytyy tietty ottaa huomioon se, etta kaikki maat ovat kehittyneita kapitalistisia maita, joissa arvot (perhe, talous, terveys) ovat samankaltaisia.
Kolmanneksi - kyllapa kotona on kivaa! Ihanaa olla matkalla ja lomalla ja haamatkalla etenkin, mutta kylla siella kotonakin on kivaa. Just mietittiin kuinka on ihana paasta jumppaan, toihin, tekemaan itse ruokaa ja nakemaan kavereita. Ollaan kuitenkin kohta oltu 30 paivaa kahdestaan...
Huomenna himopitka lento Dubaihin. Lento on vasta 16, joten saadaan kerrankin pakata rauhassa. Aiemmat siirtymiset on aiheuttaneet heratyksia jo 05! Se on liikaa jopa earlybirdseille!
M ja P
Ja erityisheipat T, P ja C! Kiva kun luette!
Ekaa kertaa Perttu paastettiin nappiksen aareen, JES. Eli aamulla lahdettiin Hong Kongin saaren puolelle. Sinne menee sellainen ikivanha lautta joka on jo nahtavyys sinansa. Hinta ei paata huimaa (mika tarkeinta!), vain 20c. Saaren ranta on taynna pilvenpiirtajia, mutta muuten paaosin vuoristoa/kukkulaa. Ekaksi paatettiin menna koko Hong Kongin paanahtavyyteen, elikkas Victoria Peakille (yli 500m korkea). Vaijerijunalla paasi katevasti ja nakoalat olivat huimat! Tietty me alettiin heti vertailemaan nakoalaa NY:iin yms mutta kylla tamakin ihan mukava oli :) Alas tultiin paikallisbussilla sykkyraista vuoristotieta, ja paadyttiin keskelle ostoskeskuksia - jalleen. Loppupaiva vietettiinkin paaosin ostoskatuja ja-keskuksia kierrellen. Kovasta yrityksesta huolimatta mitaan ihmeempaa ei loytynyt..harmi! Lopulta myohaan illalla takaisin hotelliin, jalat muussina kilometrien kavelysta.
Tanaan paatettiin hieman nauttia elamasta (eilisten rasitusten jalkeen), ja mentiin heti aamusta hotellin uima-altaalle. Olipa muuten kiva paasta myos saunaan, vaikkei se tietenkaan mitenkaan veda vertoja Suomen mittapuun mukaan. Sitten aamiainen paikallisessa kahvilassa ja jalleen uudella innolla valloittamaan kaupunkia! Lahdettiin taas Hong Kongin saarelle, ja sielta metron ja paikallisbussin avulla kohti saaren etelarannikkoa, Stanleyn kylaa. Maisemat olivat jalleen kerran mielettomat, ja muutenkin oltiin yhtakkia kuin eri maassa, kun ei ollutkaan miljoonaa ihmista ja pilvenpiirtajaa ymparilla. Itse kyla oli aika idyllinen, hieno rantapromenadi vahan valimeren tyyliin. Katsastettiin paikalliset markkinat, lounastettiin ja palattiin bussilla keskustaan. Illan huipensi "must-see" valoshow, joka keraa joka ilta kaikki turistit rantaan ihmettelemaan tietokoneohjattua pilvenpiirtajien valketta. Kokemus oli tietylla tavalla korni, silla aluksi "esiteltiin" eri pilvenpiirtajat (jokaisella oma valokuvio), sitten taustalle laitettiin soimaan synapoppis, ja homma lahti kayntiin. Vartin verran ilmassa oli valonheittimia, laseria, yms, joka ei varmaankaan ole se kaikista energiaasaastavin asia tassa kaupungissa (miksi pitaa tehda tuo _joka ilta_??). Noh, tallaisia erikoisuuksiahan turistit yleensa tulevat ihmettelemaan, joten siellahan mekin siis oltiin! :)
Nyt meika taas nappiksessa. P tuskastui kun kirjoitn niin hitaasti ja mulle tulee typoja. No taa on vahan vaikeeta ulkomaalaisella nappiksella - ja onneksi sekin stiplas pari kertaa ;)
Tahan lyhyesti viela kokoan yhteen eilista lounaskeskustelua: Mietittiin etta mita jaa paallimaiseksi mieleen maailmanymparimatkasta. Joo, muistetaan kylla etta Dubai on viela tulossa, eli matkaa on jaljella, mutta muistetaan myos etta sunnuntain aamiainen syodaan jo Lassilassa Hesaria lukien. Eli loppumatkan yhteenvetokeskustelut on ihan aiheellisia.
Ekaksikin on kiva havaita etta maapallo on pyorea, musta ainakin! Ja on kiva huomata etta se on tosi iso ja sen kiertamiseen menee aikaa. Kotona taidan vahan selvittaa etta millaisten planetaaristen ja geologisten ilmioiden kanssa ollaan oltu tekemisissa ja mihin tosiaan havisi se yksi paiva.
Toiseksi ehka vahan hassu ja arkinen juttu: arki on arkea kaikkialla. New Yorkissa katsotaan iltaisin telkkarista Teho-osastoa, Havaijilla tyypit ajaa aamuruuhkassa toihin, Tokiossa painellaan reput selassa kouluun ja Hong Kongissa kaydaan ruokakaupassa, ihan kuten kaikkialla maailmassa. Riippu sitten perspektiivista, kyllahan niita eroja alkaa loytaa jos oikein karjistaa. Jossain ajetaan vasemmalla puolella ja jossain herataan myohemmin kuin toisessa, jossain naiset hoitaa lapsia kotona jne. Mutta yhta kaikki, rutiinit ja arki rullaa. Tassa yleistaessa taytyy tietty ottaa huomioon se, etta kaikki maat ovat kehittyneita kapitalistisia maita, joissa arvot (perhe, talous, terveys) ovat samankaltaisia.
Kolmanneksi - kyllapa kotona on kivaa! Ihanaa olla matkalla ja lomalla ja haamatkalla etenkin, mutta kylla siella kotonakin on kivaa. Just mietittiin kuinka on ihana paasta jumppaan, toihin, tekemaan itse ruokaa ja nakemaan kavereita. Ollaan kuitenkin kohta oltu 30 paivaa kahdestaan...
Huomenna himopitka lento Dubaihin. Lento on vasta 16, joten saadaan kerrankin pakata rauhassa. Aiemmat siirtymiset on aiheuttaneet heratyksia jo 05! Se on liikaa jopa earlybirdseille!
M ja P
Ja erityisheipat T, P ja C! Kiva kun luette!
09 syyskuuta 2007
Hong Kong (kannykat toimii!)
Voisipa aina lentaa Tokyon ja Hong Kongin valia! Lento oli mita parahin ja talla matkalla totisesti ollaan lennelty ja mielipide onnistuneesta lennosta alkaa muodostua. Lentoyhtiona oli Cathay Pacific, lentoaika oli nelja tuntia, jonka aikana katsottiin omista pikku telkkareista Pirates of the Caribbean 3. Edellisella lennollahan Perttu ei mahtunut penkkiin lainkaan, sen paa oli korkeammalla kuin selkanoja ja polvet kolisivat edellisen penkkiin :'( Seuraava lento taalta Hong Kongista onkin sit Dubaihin - 8 tuntia, huoh jo etukateen...
Saavuttiin Hong Kongiin iltapaivalla, joten ehdittiin jo eilen illalla tehda tyypillinen kavelylenkki lahialueille. Kaupunki on tosi kaveltavan kokoinen, aasialaisen oloinen, vahan epasiistimpi kuin Singapore, mutta ehdottomasti lankkarimpi kuin Peking. Neonvalojen maara on suht sama kuin Tokiossa :) Helposti taalla siis viihtyy pari paivaa, eika taida riittaakaan.
Mulle, joka en siis millaan tavoin ole osallisena matkanjarjestelytiimissa vaan vastaan viihdepuolesta ja juttelusta, tuli yllatyksena etta Hong Kong on oma itsehallintoalueensa, ilmeisesti nailla on oma passi ja eri lait kuin Kiinassa. Aiemmin luulin etta Brittien lahtiessa tasta olis tullut luonnollinen osa Kiinaa, mut ei sittenkaan kaynyt niin. Brittien vaikutus kyllakin nakyy vain vasemmanpuoleisena liikenteena, mutta ehka se historia tekee tasta kuitenkin lahestyttavamman kiinalaiskaupungin. Ainakin lankkari-turisteja on nakynyt huomavattavasti enemman kuin Tokiossa. (Johtunee mahtavista ostosmahdollisuuksista!) Ja ainiin, paivan fakta on se, etta Hong Kong on oikeasti tuon salmen toisella puolella olevan saaren nimi. Meidan hotelli on mantereella Kowloonin alueella.
Nyt istutaan aamukahvilla. Kohta hyokataan kaupunkiin.
Olis muuten kiva jos kaikki jotka tata lukevat jattais kommenttikenttaan terveiset. Tiedettais kohderyhma ;) Ja kaikki Ile Kanervan toipumista koskevat tiedot kiinnostavat myos ;D
M ja P, hyvin menee!
Saavuttiin Hong Kongiin iltapaivalla, joten ehdittiin jo eilen illalla tehda tyypillinen kavelylenkki lahialueille. Kaupunki on tosi kaveltavan kokoinen, aasialaisen oloinen, vahan epasiistimpi kuin Singapore, mutta ehdottomasti lankkarimpi kuin Peking. Neonvalojen maara on suht sama kuin Tokiossa :) Helposti taalla siis viihtyy pari paivaa, eika taida riittaakaan.
Mulle, joka en siis millaan tavoin ole osallisena matkanjarjestelytiimissa vaan vastaan viihdepuolesta ja juttelusta, tuli yllatyksena etta Hong Kong on oma itsehallintoalueensa, ilmeisesti nailla on oma passi ja eri lait kuin Kiinassa. Aiemmin luulin etta Brittien lahtiessa tasta olis tullut luonnollinen osa Kiinaa, mut ei sittenkaan kaynyt niin. Brittien vaikutus kyllakin nakyy vain vasemmanpuoleisena liikenteena, mutta ehka se historia tekee tasta kuitenkin lahestyttavamman kiinalaiskaupungin. Ainakin lankkari-turisteja on nakynyt huomavattavasti enemman kuin Tokiossa. (Johtunee mahtavista ostosmahdollisuuksista!) Ja ainiin, paivan fakta on se, etta Hong Kong on oikeasti tuon salmen toisella puolella olevan saaren nimi. Meidan hotelli on mantereella Kowloonin alueella.
Nyt istutaan aamukahvilla. Kohta hyokataan kaupunkiin.
Olis muuten kiva jos kaikki jotka tata lukevat jattais kommenttikenttaan terveiset. Tiedettais kohderyhma ;) Ja kaikki Ile Kanervan toipumista koskevat tiedot kiinnostavat myos ;D
M ja P, hyvin menee!
08 syyskuuta 2007
Arigato Tokyo, sayonara!
Oi sentaan, vahan haikeus iski. Vika ilta Tokiossa ja tuskin kuitenkaan ihan heti palataan :'( Aluksi tuntui silta etta kaupunki ei aukene ollenkaan, oli outoa ruokaa, taifuuni ja ongelmia rytmin kaantamisen kanssa. No eilinen ja tama paiva ovatkin sitten olleet mita parhaat ja tunnelma on jalleen ollut korkealla. Team M+P on taas taydessa vauhdissa!
Taas tuopit kasissa mietittiin etta mitas jai kateen Tokiosta. Molemmat ollaan sita mielta etta pelkkaa hyvaa - kuinka sattuikin talle matkalle vain hyvia kohteita ;) Ehka paallimmaisena mieleen jai molemmille tama huima jarjestyneisyys. Kaupungissa, jossa asuu 12 miljoonaa ihmista, lahialueet mukaan lukien 33, taytyy kaikkien noudattaa samoja saantoja, muuten menee hardelliksi. Siksipa kielta osaamattoman turistinkin on helppo hypata tahan kelkkaan mukaan. Ihan japaniksi vedettiin kaksi vikaa paivaa, ostettiin metro- ja junalippuja ja tilattiin juomia automaateista.
Jarjestaytyneisyys nakyi myos eilisessa baseballmatsissa. Spontaanit ilonosoitukset ei kuuluneet kokonaisuuteen, vaan omaa jengia kannustettiin yhteisesti, huudonjohtajan ohjaamana. Silla oli kadessa jattilaiskokoinen laulukirja jonka sivuja se kaanteli ja naytti kasilla mika huuto milloinkin oli vuorossa :D Kiintoisa yksityiskohta eilisesta matsista on myos stadikka, Tokyo Dome. Sen kattoa ei kannattele mikaan, vaan se pysyy pulleana ylipaineen voimasta?! Vahan niinkuin ilmapalloon tai muovipussiin olis puhallettu ilmaa. Mitakohan ne seuraavaksi keksivat, kirjoitti Lonely Planet ja me mietitaan samaa.
Kaupungista tuli aluksi vahan samanlainen fiilis kuin Kuala Lumpurista. New Yorkin ruutuasemakaavan jalkeen oli vaikea orientoitua mutkaisiin teihin ja nakyvyyteen joka rajoittuu ainoastaan ymparoiviin taloihin. Reitteja on tosi vaikea suunnitella kun eteensa ei nae kuin joitain kymmenia metreja. Tahan viittasinkin tuossa aiemmin kun murehdin sita kuinka turistina saattaa ajautua ihan huonoihin kohtiin - kun ei nae kokonaisuuksia. No vahitellen opittiin kuitenkin olemaan ja tanaan paat kaantyivat jo iloisesti ylasuuntaankin. Perttu sanoi hauskasti, etta baarien yms. muiden etsiminen on saanut taalla ihan uuden dimension kun oikean ja vasemman lisaksi pitaa katsoa ylospain. Taalla on sita pinta-alaa totisesti niin vahan, etta Irkku-pubi tai vastaava voi leikiten sijaita esim. kuudennessa kerroksessa, sen alla voi olla kaks kerrosta pankkia ja sit loput kerrokset vaatekauppaa. Aiemmin oon tottunut siihen etta liikehuoneistot on katutasossa.
Ehkapa naihin iloisiin ja innostuneisiin tunnelmiin on hyva lopetella tama teksti. Tahan loppuun kirjoitan hauskan anekdootin liikemiehesta, joka osti Pertulle pelipaidan :)
Peli oli jo puolivalissa kun meidan viereen, jossa aiemmin oli siis ollut himo-Giants-fani-aiti ja tyttaret (ehka 4 ja 6) tuli jarjettoman hyvin pukeutunut liikemies. Nahkasalkku ja stemmaavat kengat ja varmastikin hugobossin harmaa liituraitapuku. Rolex oli ranteessa, varmistin itse. No siihen se istahti vaimonsa viereen ja latasi perheellensa tuomat evaat esiin, vaimo ja tyttaret olivat yksina aurinkoina kun iska tuli :) No sit pelia oli pelattu jonkin aikaa kun se ihan varoittamatta kysy "Enjoy, enjoy?" Ma en ihan saanut selvaa, mutta lopulta vastasin kuitenkin etta Jees. Sit heti peraan se kysyi etta United States? Ma siihen etta no, Finland. Sit se sanoi etta Aah, England. Ja kaantyi taas ihan yhta arvaamatta pois pain. Keskustelu loppui siihen. Sit jalleen aikaa kului ja huomattiin etta se oli kiskaissut salkustaan oranssit Giants-sarvet ja eipa aikaakaan kun sekin alkoi meuhkata siina muiden fanien mukana. Kun erien valissa oli tauko, jengin maskotit ampuivat t-paitoja yleisoon. No eikohan tama menestynyt isa/liikemies napannut sellaisen perheelleen muiden ryntaavien ja kiljuvien fanien napeista. Silta tuntui onnistuvan kaikki :) Ennen vikaa vuoroparia me oltiin just lahdossa, kun ajateltiin valttaa metroruuhkat. Yhta arvaamattomasti kuin aiemminkin mies tonaisi mua Giantsien pelipaidalla ja osoitti Perttuun pain. Me oltiin aika aimina ja se kysyi "Giants fan?" Ma sanoin jalleen etta Jees kun en muutakaan keksinyt. Siina sitten hymyiltiin ja kiiteltiin puolin ja toisin, Perttu veti paidan paalleen ja otettiin kuva. Paidasta onnellisina istuttiin peli sit loppuun asti ja Pera sulautui hienosti yleisoon. Kun oltiin lahdossa se vaan huuteli etta "See you, see you!" Eika midista! Ei siis yrittanyt tutustua tai kysella muuta eika mitaan. Piffasi vaan naapurin kaverille paidan. Melkoinen menestyja ;)
Huomenna aamulla lento Hong Kongiin. Katsellaan toimiiko kannykat ja miten paastaan nettiin.
M&P
Jokilaivalla Odaiban keinotekoiselle saarelle
Rannalla ja kauppakeskuksissa (eras aivan identtinen Las Vegasissa nakemamme kanssa!)
Harajukun metroasemalla katsomaan cosplayereiden kokoontumista
Illalla Shinjukussa drinkeilla ja katsottiin rugbya
Taas tuopit kasissa mietittiin etta mitas jai kateen Tokiosta. Molemmat ollaan sita mielta etta pelkkaa hyvaa - kuinka sattuikin talle matkalle vain hyvia kohteita ;) Ehka paallimmaisena mieleen jai molemmille tama huima jarjestyneisyys. Kaupungissa, jossa asuu 12 miljoonaa ihmista, lahialueet mukaan lukien 33, taytyy kaikkien noudattaa samoja saantoja, muuten menee hardelliksi. Siksipa kielta osaamattoman turistinkin on helppo hypata tahan kelkkaan mukaan. Ihan japaniksi vedettiin kaksi vikaa paivaa, ostettiin metro- ja junalippuja ja tilattiin juomia automaateista.
Jarjestaytyneisyys nakyi myos eilisessa baseballmatsissa. Spontaanit ilonosoitukset ei kuuluneet kokonaisuuteen, vaan omaa jengia kannustettiin yhteisesti, huudonjohtajan ohjaamana. Silla oli kadessa jattilaiskokoinen laulukirja jonka sivuja se kaanteli ja naytti kasilla mika huuto milloinkin oli vuorossa :D Kiintoisa yksityiskohta eilisesta matsista on myos stadikka, Tokyo Dome. Sen kattoa ei kannattele mikaan, vaan se pysyy pulleana ylipaineen voimasta?! Vahan niinkuin ilmapalloon tai muovipussiin olis puhallettu ilmaa. Mitakohan ne seuraavaksi keksivat, kirjoitti Lonely Planet ja me mietitaan samaa.
Kaupungista tuli aluksi vahan samanlainen fiilis kuin Kuala Lumpurista. New Yorkin ruutuasemakaavan jalkeen oli vaikea orientoitua mutkaisiin teihin ja nakyvyyteen joka rajoittuu ainoastaan ymparoiviin taloihin. Reitteja on tosi vaikea suunnitella kun eteensa ei nae kuin joitain kymmenia metreja. Tahan viittasinkin tuossa aiemmin kun murehdin sita kuinka turistina saattaa ajautua ihan huonoihin kohtiin - kun ei nae kokonaisuuksia. No vahitellen opittiin kuitenkin olemaan ja tanaan paat kaantyivat jo iloisesti ylasuuntaankin. Perttu sanoi hauskasti, etta baarien yms. muiden etsiminen on saanut taalla ihan uuden dimension kun oikean ja vasemman lisaksi pitaa katsoa ylospain. Taalla on sita pinta-alaa totisesti niin vahan, etta Irkku-pubi tai vastaava voi leikiten sijaita esim. kuudennessa kerroksessa, sen alla voi olla kaks kerrosta pankkia ja sit loput kerrokset vaatekauppaa. Aiemmin oon tottunut siihen etta liikehuoneistot on katutasossa.
Ehkapa naihin iloisiin ja innostuneisiin tunnelmiin on hyva lopetella tama teksti. Tahan loppuun kirjoitan hauskan anekdootin liikemiehesta, joka osti Pertulle pelipaidan :)
Peli oli jo puolivalissa kun meidan viereen, jossa aiemmin oli siis ollut himo-Giants-fani-aiti ja tyttaret (ehka 4 ja 6) tuli jarjettoman hyvin pukeutunut liikemies. Nahkasalkku ja stemmaavat kengat ja varmastikin hugobossin harmaa liituraitapuku. Rolex oli ranteessa, varmistin itse. No siihen se istahti vaimonsa viereen ja latasi perheellensa tuomat evaat esiin, vaimo ja tyttaret olivat yksina aurinkoina kun iska tuli :) No sit pelia oli pelattu jonkin aikaa kun se ihan varoittamatta kysy "Enjoy, enjoy?" Ma en ihan saanut selvaa, mutta lopulta vastasin kuitenkin etta Jees. Sit heti peraan se kysyi etta United States? Ma siihen etta no, Finland. Sit se sanoi etta Aah, England. Ja kaantyi taas ihan yhta arvaamatta pois pain. Keskustelu loppui siihen. Sit jalleen aikaa kului ja huomattiin etta se oli kiskaissut salkustaan oranssit Giants-sarvet ja eipa aikaakaan kun sekin alkoi meuhkata siina muiden fanien mukana. Kun erien valissa oli tauko, jengin maskotit ampuivat t-paitoja yleisoon. No eikohan tama menestynyt isa/liikemies napannut sellaisen perheelleen muiden ryntaavien ja kiljuvien fanien napeista. Silta tuntui onnistuvan kaikki :) Ennen vikaa vuoroparia me oltiin just lahdossa, kun ajateltiin valttaa metroruuhkat. Yhta arvaamattomasti kuin aiemminkin mies tonaisi mua Giantsien pelipaidalla ja osoitti Perttuun pain. Me oltiin aika aimina ja se kysyi "Giants fan?" Ma sanoin jalleen etta Jees kun en muutakaan keksinyt. Siina sitten hymyiltiin ja kiiteltiin puolin ja toisin, Perttu veti paidan paalleen ja otettiin kuva. Paidasta onnellisina istuttiin peli sit loppuun asti ja Pera sulautui hienosti yleisoon. Kun oltiin lahdossa se vaan huuteli etta "See you, see you!" Eika midista! Ei siis yrittanyt tutustua tai kysella muuta eika mitaan. Piffasi vaan naapurin kaverille paidan. Melkoinen menestyja ;)
Huomenna aamulla lento Hong Kongiin. Katsellaan toimiiko kannykat ja miten paastaan nettiin.
M&P
Jokilaivalla Odaiban keinotekoiselle saarelle
Rannalla ja kauppakeskuksissa (eras aivan identtinen Las Vegasissa nakemamme kanssa!)
Harajukun metroasemalla katsomaan cosplayereiden kokoontumista
Illalla Shinjukussa drinkeilla ja katsottiin rugbya
07 syyskuuta 2007
#19 Uehara
Tultiin just baseball-matsista. Enpa ole ennen kokenut moista. Oli ihan pakko ottaa videotallennetta kun meno oli niin ainutlaatuista. Ja ilta huipentui siihen etta naapuripenkin kaveri osti Pertulle Yomuri Giantsin pelaaja Ueharan pelipaidan :P
Tanaan saa oli tosi kaunis (taifuuni siis poistui yolla) ja se tietty vaikutti mielialaan. Kaytiin useilla markkinoilla ja kuljeskeltiin ja aistittiin tunnelmia. Sateessa tuollaista jolkehtimista on vahan hankala tehda. Yleisfiilis on aika mukavan neutraali. Huomenna vika paiva taalla ja viela olis muutama "must see" -turistikohde jaljella.
Nelja tuntia baseballia, yhteislaulua, pyyhkeiden heiluttamista ja huitomista on vienyt enimmat mehut. Nain siis suorinta tieta nukkumaan.
Nyt vaan heipat!
Ja kiitti sisko hyvista nauruista :D Ymmarran etta symppaat Ilea ;)
M ja P on yha hereilla!
Tanaan saa oli tosi kaunis (taifuuni siis poistui yolla) ja se tietty vaikutti mielialaan. Kaytiin useilla markkinoilla ja kuljeskeltiin ja aistittiin tunnelmia. Sateessa tuollaista jolkehtimista on vahan hankala tehda. Yleisfiilis on aika mukavan neutraali. Huomenna vika paiva taalla ja viela olis muutama "must see" -turistikohde jaljella.
Nelja tuntia baseballia, yhteislaulua, pyyhkeiden heiluttamista ja huitomista on vienyt enimmat mehut. Nain siis suorinta tieta nukkumaan.
Nyt vaan heipat!
Ja kiitti sisko hyvista nauruista :D Ymmarran etta symppaat Ilea ;)
M ja P on yha hereilla!
06 syyskuuta 2007
Odotettavissa huomisaamuun asti...
vaihtelevaa pilvisyytta.. ei kun kauhea taifuuni! Ootteko koskaan kokeeneet moista? Mulla oli paivalla tukka ihan putkella ja jarjestysmiehet komensivat kova-aanisilla sulkemaan sateenvarjot ettei ihmiset vahingoitu niiden rikkoutuessa. Vetta tulee niin etta vihmoo ja kokoajan kohisee. Taifuunin pitaisi iskeytya Tokioon tanailtana ja silta totisesti alkaa tuntua.
Osittain tuon bloody typhoonin takia meidan paivasuunnitelmakin meni pieleen. Kalamarkkinoille kyllakin paastiin, mutta sen peraan suunniteltu vesibussiretki meni monkaan kun veneet eivat liikennoi tallaisessa aallokossa. Lisaksi nahtavyyksien katseluinto on aika laimea, kun saa on em.
Iltapaivalla kaytiin pari vuotta sitten rakennetussa kauppakeskuksessa, ja samassa yhteydessa pistaydyttiin leffassa: Tarantinon Death Proof. Suositellaan! Sit illalla jalleen lasillisilla ja nyt tassa :) Melkoinen rutiini muodostuu jo parissa paivassa.
Mietittiin oikein tossa olutta juodessamme, etta mita niista japanilaisista talla kerralla sanoisi. Jotenkin jenkeille on paljon helpompi naureskella ja karrikoida niiden luonteenpiirteita. Japanilaisista on huomattavasti vaikeampi loytaa koomillisia piirteita ja vinoiltavaa, jos nyt ei laske mukaan tota pokkurointia. Ylipaansa koko kansakuntaa leimaa moitteettomuus ja kurinalaisuus. Japanilaiset vievat asiat aina vahan pidemmalle: Natisti sisustamisesta on tehty oma taiteenlajinsa (feng-shui), kun puhutaan tuoreesta ruoasta, tarkoitetaan todella tunti sitten pyydystettya kalaa ja kun tahdotaan olla siisteja, laitetaan sateenvarjot niihin varattuhin suippoihin muovipusseihin ja tullaan sit vasta kauppaan sisaan. Ja sitten myos se, etta vaikka suomalaiset elavatkin niin metsassa eivatka edusta mitaan tuhatvuotista kulttuurin kohoumaa, niin kylla meissa ja japseissa on paljon samaa :) On-on! Kirjakaupassa nain valokuvakirjan, johon oli koottu TaiKin valokuvauslinjalta valmistuneiden valokuvia, Alvar Aallon arkkitehtuurista oli kirjoja. Ja myoskin juomakulttuurissa on paljon yhtymakohtia ;)
Etsin muuten kirjakaupasta maailmankarttaa. Aikanaan sain Katalta sellaisen kartan jota ne kayttavat Ausseissa ja Uudessa Seelanissa. Siina maapallo on meidan kannalta nurin pain. Taalta etsin sellaista karttaa missa Japani olis keskella. Eurooppa ja Afrikka on aivan maailman laidalla, Havaiji on ihan Javanin naapurissa, samoin Venaja ja Jenkit. Kiehtova ajatus! Se meidan nakemys maista on niin palanut verkkokalvolle, etta on tosi virkistavaa nahda asiat vahan toisesta suunnasta. Voimasuhteet muuttuvat kun Eurooppa on putoomassa karttapaperilta ;)
Perttu paineli jo huoneeseen ja makin lopettelen. Viela viikon verran matkaa jaljella. Sunnuntaina lahdetaan HongKongiin, jossa kolme yota. Siita sit Dubaihin kolmeksi yoksi ja sunnuntaina Suomeen. Tanaan ekaa kertaa mietittiin elamaa eteenpain, eli mita syksylla tapahtuu sun muuta. Melkoinen irtiotto arjesta, kun on saanut kolmisen viikkoa olla ihan muissa ajatuksissa.
M (P taitaa olla zzz)
Osittain tuon bloody typhoonin takia meidan paivasuunnitelmakin meni pieleen. Kalamarkkinoille kyllakin paastiin, mutta sen peraan suunniteltu vesibussiretki meni monkaan kun veneet eivat liikennoi tallaisessa aallokossa. Lisaksi nahtavyyksien katseluinto on aika laimea, kun saa on em.
Iltapaivalla kaytiin pari vuotta sitten rakennetussa kauppakeskuksessa, ja samassa yhteydessa pistaydyttiin leffassa: Tarantinon Death Proof. Suositellaan! Sit illalla jalleen lasillisilla ja nyt tassa :) Melkoinen rutiini muodostuu jo parissa paivassa.
Mietittiin oikein tossa olutta juodessamme, etta mita niista japanilaisista talla kerralla sanoisi. Jotenkin jenkeille on paljon helpompi naureskella ja karrikoida niiden luonteenpiirteita. Japanilaisista on huomattavasti vaikeampi loytaa koomillisia piirteita ja vinoiltavaa, jos nyt ei laske mukaan tota pokkurointia. Ylipaansa koko kansakuntaa leimaa moitteettomuus ja kurinalaisuus. Japanilaiset vievat asiat aina vahan pidemmalle: Natisti sisustamisesta on tehty oma taiteenlajinsa (feng-shui), kun puhutaan tuoreesta ruoasta, tarkoitetaan todella tunti sitten pyydystettya kalaa ja kun tahdotaan olla siisteja, laitetaan sateenvarjot niihin varattuhin suippoihin muovipusseihin ja tullaan sit vasta kauppaan sisaan. Ja sitten myos se, etta vaikka suomalaiset elavatkin niin metsassa eivatka edusta mitaan tuhatvuotista kulttuurin kohoumaa, niin kylla meissa ja japseissa on paljon samaa :) On-on! Kirjakaupassa nain valokuvakirjan, johon oli koottu TaiKin valokuvauslinjalta valmistuneiden valokuvia, Alvar Aallon arkkitehtuurista oli kirjoja. Ja myoskin juomakulttuurissa on paljon yhtymakohtia ;)
Etsin muuten kirjakaupasta maailmankarttaa. Aikanaan sain Katalta sellaisen kartan jota ne kayttavat Ausseissa ja Uudessa Seelanissa. Siina maapallo on meidan kannalta nurin pain. Taalta etsin sellaista karttaa missa Japani olis keskella. Eurooppa ja Afrikka on aivan maailman laidalla, Havaiji on ihan Javanin naapurissa, samoin Venaja ja Jenkit. Kiehtova ajatus! Se meidan nakemys maista on niin palanut verkkokalvolle, etta on tosi virkistavaa nahda asiat vahan toisesta suunnasta. Voimasuhteet muuttuvat kun Eurooppa on putoomassa karttapaperilta ;)
Perttu paineli jo huoneeseen ja makin lopettelen. Viela viikon verran matkaa jaljella. Sunnuntaina lahdetaan HongKongiin, jossa kolme yota. Siita sit Dubaihin kolmeksi yoksi ja sunnuntaina Suomeen. Tanaan ekaa kertaa mietittiin elamaa eteenpain, eli mita syksylla tapahtuu sun muuta. Melkoinen irtiotto arjesta, kun on saanut kolmisen viikkoa olla ihan muissa ajatuksissa.
M (P taitaa olla zzz)
05 syyskuuta 2007
Nuudeleita ja naudanlihaa
..eli kananmaksaa ja ituja :D Siina siis Pertun lounas, japanilainen keittio paasi yllattamaan talla kerralla. Ruokalistassa ollut kuva antoi ymmartaa vallan toista. Yhteistyossa saatiin se kuitenkin suureksi osaksi syotya, mutta jalkkarille mentiin Makkariin.
Tanaan oli tosi hyva paiva, saatiin vahan enemman irti kaupungista kuin eilen. Paivan kuluessa ollaan juteltu turismista ja siita milta minkakin kohteen pitaisi tuntua. Turistin nakokulmasta matkustaessa pitaa olla tiettyja kohteita, siis selkeasti rajattuja alueita, etta tuntuu, et nyt ollaan Jossakin. Usein turistina kuitenkin hortoilee alueelle, jossa pian huomaa olevansa ainoa ihminen ja talot ovat toinen toisensa nakoisia. Se ei ole se syy, miksi on istunut tuntikaupalla lentokoneessa ja kiusannut kroppaansa aikaerolla. Siksipa siis tanaan oli hieno turistipaiva, kun paastiin Kohteeseen.
Shibuya lienee Tokiota tokiolaisimmillaan. Ihmisia oli jalleen paljon ja nuoria etenkin, juuri niita viimeisen paalle laittautuneita, korkokenkissa ja kuohkeissa kampauksissa kulkevia. Vaatekauppoja joka lahtoon, ruokaa, elektroniikkaa ja pelihalleja. Meteli oli tietty kanssa kirjaimellisesti korvia huumaava. Mutta nyt jokaisessa solussa tuntui etta oltiin Tokiossa :D Kivaa!
Sit toinen havainto: Hanoi Rocks on taalla kova sana, uskokaa tai alkaa! Ja kun vahan aikaa mietin, niin minapa tiedan miksi. J-pop (japanilaisten oma musa) on sellaista aikas menevaista musaa mun makuuni, taitaa talla kansalla olla paljon patoutunutta virtaa pinnan alla. No samoinhan on tuo Hanoi Rocksin musiikki. Ja toinen seikka miksi taitaavat tykata yhtyeesta on se, etta pojat ovat niin tallaytyneita. Taallahan kaikki kumartavat accessorien suuntaan, niin miehilla kun naisillakin (nuorilla) on jos jonkinlaista kaatya ja vitjaa. Ja jos katsotte Michael Monroeta, niin siina on jotain perin japanilaista. Bandin jonkinlainen levy, uusi tai kokoelma (en saanut selvaa) ilmestyy parin paivan kuluessa ja kaikissa levykaupoissa joissa ollaan kayty on ollut hienoja promokuvia ja vanhoja levyja myynnissa. Ei sielta Suomesta kasin uskoisi menestyksen olevan noin suurta.
Jalat on ihan poikki, voisi laittaa vaihtoon... Ollaan taas kavelty enemman kuin laki sallii. Oikein mietittiin etta millaiset ihmiset niissa takseissa istuu kun huhu kertoo etta Tokion taksit ovat tosi kalliita, ite ei tietenkaan olla edes ajateltu kayttaa kun jalkaisin on niin edukasta. Juuri kaytiin Irkku-pubissa turruttamassa ja nyt painellaan tuonne kampille. Huomenna taas uutta matoa koukkuun ;) Ja ehka kirjaimellisesti, koska paiva alkanee kalamarkkinoilla!
M&P - still going strong!
Keisarin palatsi ja puisto
Shibuya
Love Hotel Hill (paikallisia eri teemoin sisustettuja tuntimotelleja)
Hachiko the Dog statue
Hinode Pier
Irkku-pub
Tanaan oli tosi hyva paiva, saatiin vahan enemman irti kaupungista kuin eilen. Paivan kuluessa ollaan juteltu turismista ja siita milta minkakin kohteen pitaisi tuntua. Turistin nakokulmasta matkustaessa pitaa olla tiettyja kohteita, siis selkeasti rajattuja alueita, etta tuntuu, et nyt ollaan Jossakin. Usein turistina kuitenkin hortoilee alueelle, jossa pian huomaa olevansa ainoa ihminen ja talot ovat toinen toisensa nakoisia. Se ei ole se syy, miksi on istunut tuntikaupalla lentokoneessa ja kiusannut kroppaansa aikaerolla. Siksipa siis tanaan oli hieno turistipaiva, kun paastiin Kohteeseen.
Shibuya lienee Tokiota tokiolaisimmillaan. Ihmisia oli jalleen paljon ja nuoria etenkin, juuri niita viimeisen paalle laittautuneita, korkokenkissa ja kuohkeissa kampauksissa kulkevia. Vaatekauppoja joka lahtoon, ruokaa, elektroniikkaa ja pelihalleja. Meteli oli tietty kanssa kirjaimellisesti korvia huumaava. Mutta nyt jokaisessa solussa tuntui etta oltiin Tokiossa :D Kivaa!
Sit toinen havainto: Hanoi Rocks on taalla kova sana, uskokaa tai alkaa! Ja kun vahan aikaa mietin, niin minapa tiedan miksi. J-pop (japanilaisten oma musa) on sellaista aikas menevaista musaa mun makuuni, taitaa talla kansalla olla paljon patoutunutta virtaa pinnan alla. No samoinhan on tuo Hanoi Rocksin musiikki. Ja toinen seikka miksi taitaavat tykata yhtyeesta on se, etta pojat ovat niin tallaytyneita. Taallahan kaikki kumartavat accessorien suuntaan, niin miehilla kun naisillakin (nuorilla) on jos jonkinlaista kaatya ja vitjaa. Ja jos katsotte Michael Monroeta, niin siina on jotain perin japanilaista. Bandin jonkinlainen levy, uusi tai kokoelma (en saanut selvaa) ilmestyy parin paivan kuluessa ja kaikissa levykaupoissa joissa ollaan kayty on ollut hienoja promokuvia ja vanhoja levyja myynnissa. Ei sielta Suomesta kasin uskoisi menestyksen olevan noin suurta.
Jalat on ihan poikki, voisi laittaa vaihtoon... Ollaan taas kavelty enemman kuin laki sallii. Oikein mietittiin etta millaiset ihmiset niissa takseissa istuu kun huhu kertoo etta Tokion taksit ovat tosi kalliita, ite ei tietenkaan olla edes ajateltu kayttaa kun jalkaisin on niin edukasta. Juuri kaytiin Irkku-pubissa turruttamassa ja nyt painellaan tuonne kampille. Huomenna taas uutta matoa koukkuun ;) Ja ehka kirjaimellisesti, koska paiva alkanee kalamarkkinoilla!
M&P - still going strong!
Keisarin palatsi ja puisto
Shibuya
Love Hotel Hill (paikallisia eri teemoin sisustettuja tuntimotelleja)
Hachiko the Dog statue
Hinode Pier
Irkku-pub
04 syyskuuta 2007
Yokohama Humahutan
Hajosiko Autoshi ja Hui Lai Lee - kaikki kuuluisia japanilaisia, eikovain :D Eilen istuttiin metrossa ja myhailtiin kun kaikki on same, same but different, elikkas ihan saman nakoisia mutta eri nakoisia. Ja naita ihmisia, niita on paljon! Samanlaista ryysista ei kuitenkaan oo kun Pekingissa, koska kaikki kulkevat jonoissa ja ovat kohteliaita, mutta kylla vain viela eilen 23:30 kaduilla oli ruuhkaa ja metrot taysia.
Mutta nyt eilisiin tapahtumiin. Huomasin muuten etta olin kaiketi aikaeron ja paivien sekoittamana jattanyt kirjoittamatta yhdesta Mauin paivasta, paivasta jona ajettiin Road to Hana. Mutta eipa siita nain jalkeenpainkaan mitaan, kuvista voi sit katsella millaiset oli maisemat.
Eilen P herasi varhain ja makin sitten lopulta herasin siihen kahinaan ja tuijotukseen joskus 7:00. Lahdettiin ekaksi Shinjukun kaupunginosaan, joka on kuuluisa ravintoloistaan ja kaupoistaan. Poikkeavasti muista suurkaupungeista, taalla kaupat aukeaa vasta n. 10:30 tai 11, eli meilla oli siina sitten joutoaikaa ja huilattiin aamiaisen merkeissa. Ulkona on muuten tosi kuuma, n. 30 astetta. Tuskaiseksi asian tekee se, etta japanilaiset on korrektia vakea ja pukeutuvat pitkiin housuihin ja peittaviin asuihin. Niinpa makaan en oo nyt sit minishortseissa vaan sisseilen farkut jalassa!
Siina vahan sit kierreltiin kaupoissa ja lopulta mentiin Central Parkia muistuttavaan puistoon, Shinjuku-Gyoen, josaa mua pisti nelja hyttysta! Kaaks! Tuleekohan Dengue tai Niilin vitsaus? Puistosta nauttimaan paikallista lounasta (hyvin meni, kaikki syotiin :D) ja elektroniikkakaupunginosaan, Akihabaraan. Hotellilla otettiin pienet paivaunet ja illalla lahdettiin viela iltaruoalle ja drinksuille lankkarien ja expattien suosimaan Roppongin kaupunginosaan. Tarkoituksena oli yrittaa kaantaa rytmi japaniksi, mutta eikomita, taas herattiin ennen seiskaa, huoh...
Lystikkaita havaintoja eiliselta on edelleenkin tama ihmisten kohteliaisuus. Ne kumartelee _aivan_ kauheen paljon, sit ne nayttaa upeesti kasilla eika osota sormella (voin demota Suomessa) ja sit ne polisee ihan ku ymmarrettais jotain. Asiat totisesti ojennetaan kahdella kadella ja ilmeisesti ne pitais myos vastaanottaa siten. Kaupungilla nahtiin kikattelevia koulutyttoja koulupuvuissaan, cosplay-tyyppeja, automaateista sai kaikenlaista kamaa ja tietty runsaasti salkkukansaa. Harmittaa vahan kun ei kerrattu sita kuukausiliitteessa ollutta artikkelia ennen tanne tuloa. Siina oli muistaakseni hyvin kuvattu tata elamanmenoa.
Uutisista nahtiin etta taifuuni saapuu tanne huomenissa. Saapa nahda sataako ja tuuleeko paljon, menee meidan sateenvarjot ihan kanttarelleiksi ;)
Nyt lahdetaan kahvilaan aamiaiselle ja miettimaan paivan kohteita. Vahan himottais Baseball-matsi, ovat taalla kuulemma melkoisia fanaatikkoja.
Siinapa se. Ja ainiin, nahtiin myos uutisissa katukuvaa Helsingista kun Ahtisaari hieroo jalleen rauhaa. Olipa sateisen ja kylman nakoista, kjeh, kjeh.. :P
M&P
Mutta nyt eilisiin tapahtumiin. Huomasin muuten etta olin kaiketi aikaeron ja paivien sekoittamana jattanyt kirjoittamatta yhdesta Mauin paivasta, paivasta jona ajettiin Road to Hana. Mutta eipa siita nain jalkeenpainkaan mitaan, kuvista voi sit katsella millaiset oli maisemat.
Eilen P herasi varhain ja makin sitten lopulta herasin siihen kahinaan ja tuijotukseen joskus 7:00. Lahdettiin ekaksi Shinjukun kaupunginosaan, joka on kuuluisa ravintoloistaan ja kaupoistaan. Poikkeavasti muista suurkaupungeista, taalla kaupat aukeaa vasta n. 10:30 tai 11, eli meilla oli siina sitten joutoaikaa ja huilattiin aamiaisen merkeissa. Ulkona on muuten tosi kuuma, n. 30 astetta. Tuskaiseksi asian tekee se, etta japanilaiset on korrektia vakea ja pukeutuvat pitkiin housuihin ja peittaviin asuihin. Niinpa makaan en oo nyt sit minishortseissa vaan sisseilen farkut jalassa!
Siina vahan sit kierreltiin kaupoissa ja lopulta mentiin Central Parkia muistuttavaan puistoon, Shinjuku-Gyoen, josaa mua pisti nelja hyttysta! Kaaks! Tuleekohan Dengue tai Niilin vitsaus? Puistosta nauttimaan paikallista lounasta (hyvin meni, kaikki syotiin :D) ja elektroniikkakaupunginosaan, Akihabaraan. Hotellilla otettiin pienet paivaunet ja illalla lahdettiin viela iltaruoalle ja drinksuille lankkarien ja expattien suosimaan Roppongin kaupunginosaan. Tarkoituksena oli yrittaa kaantaa rytmi japaniksi, mutta eikomita, taas herattiin ennen seiskaa, huoh...
Lystikkaita havaintoja eiliselta on edelleenkin tama ihmisten kohteliaisuus. Ne kumartelee _aivan_ kauheen paljon, sit ne nayttaa upeesti kasilla eika osota sormella (voin demota Suomessa) ja sit ne polisee ihan ku ymmarrettais jotain. Asiat totisesti ojennetaan kahdella kadella ja ilmeisesti ne pitais myos vastaanottaa siten. Kaupungilla nahtiin kikattelevia koulutyttoja koulupuvuissaan, cosplay-tyyppeja, automaateista sai kaikenlaista kamaa ja tietty runsaasti salkkukansaa. Harmittaa vahan kun ei kerrattu sita kuukausiliitteessa ollutta artikkelia ennen tanne tuloa. Siina oli muistaakseni hyvin kuvattu tata elamanmenoa.
Uutisista nahtiin etta taifuuni saapuu tanne huomenissa. Saapa nahda sataako ja tuuleeko paljon, menee meidan sateenvarjot ihan kanttarelleiksi ;)
Nyt lahdetaan kahvilaan aamiaiselle ja miettimaan paivan kohteita. Vahan himottais Baseball-matsi, ovat taalla kuulemma melkoisia fanaatikkoja.
Siinapa se. Ja ainiin, nahtiin myos uutisissa katukuvaa Helsingista kun Ahtisaari hieroo jalleen rauhaa. Olipa sateisen ja kylman nakoista, kjeh, kjeh.. :P
M&P
03 syyskuuta 2007
Konichi wa
Terveiset Tokiosta, Shiba Park Hotellista! Heti alkuun sellainen uutinen, etta kannykat ei toimi taalla. Eli jos joku huolestuu, etta miksi ei tekstailla tai vastata, niin siina syy. Sahkopostia voi laittaa, nettiin paastaan vaihteeksi napparasti tasta hotellilta eika hintakaan huimaa paata.
Aah ja tahan valiin onnea Tero Pitkamaelle! Sisko pitaa mut upeasti ajan tasalla kotimaan tapahtumista. Eipa tanne oikein noi Skandinavian uutiset muuten kantaudu... Tai no joo, ehka nyt kun ollaan Japanissa, niin kisoja on helpompi seurata. Jenkkeja kiinnostaa talla hetkella vain eras senaattoreista joka on yrittanyt iskea miestenvessassa viereisessa looshissa ollutta miespoliisia, kopputtamalla jalkaterallaan maahan ja vilkuttelemalla sormia valiseinan alitse. Ja sita tuleekin sitten joka kanavalta, haastatteluja, nauhoituksia, spekulaatiota ja paneelikeskusteluja. Nyt nayttaa silta etta senaattori eroaa. Huoh...
Juu, eli siis Tokiosta lyhyesti. Lahdettiin sunnuntaina aamulla Mauilta ja ollaan nyt maanantai-iltana taalla. Mihin havisi yksi paiva?
Paastiin hotellille lahes suorinta tieta (silti kesti yli 2h), saastettiin jalleen rahaa kayttamalla julkisia ja kavelemalla laittomia matkoja rinkat selassa. Mutta mikapa tekee onnellisemmaksi kuin kukkarossa kilisevat, saastyneet roposet :) Kaupungista en osaa sanoa viela mitaan kun olaan oltu ulkona n. vartti. Metro oli kuitenkin tosi hyva ja nappara valine matkantekoon. Hotellihuone on tosi siisti ja henkilokunta liikuttavan hyvakaytoksista ja kohteliasta. Vessanpontossa on useita nappuloita joista voi valita millaisen huuhtelun (!?) haluaa.
Kirjoitellaan huomenissa lisaa. Nyt painellaan nukkumaan, klo on Havaijin aikaa jotain 2 yolla, huuh!
M&P
P.S. Ruokailu jannittaa.. Lentsikassa eteen tuotiin jo merilevaa, wasabia, sienisalaattia, tofua ja monia lajeja, joista ei ymmarretty mitaan. Marja soi aika reippaasti, koska oli just juonut miniviinipullon ;) Pitanee ottaa tavaksi niin saadaan ruoka vastaisuudessakin alas :D
Aah ja tahan valiin onnea Tero Pitkamaelle! Sisko pitaa mut upeasti ajan tasalla kotimaan tapahtumista. Eipa tanne oikein noi Skandinavian uutiset muuten kantaudu... Tai no joo, ehka nyt kun ollaan Japanissa, niin kisoja on helpompi seurata. Jenkkeja kiinnostaa talla hetkella vain eras senaattoreista joka on yrittanyt iskea miestenvessassa viereisessa looshissa ollutta miespoliisia, kopputtamalla jalkaterallaan maahan ja vilkuttelemalla sormia valiseinan alitse. Ja sita tuleekin sitten joka kanavalta, haastatteluja, nauhoituksia, spekulaatiota ja paneelikeskusteluja. Nyt nayttaa silta etta senaattori eroaa. Huoh...
Juu, eli siis Tokiosta lyhyesti. Lahdettiin sunnuntaina aamulla Mauilta ja ollaan nyt maanantai-iltana taalla. Mihin havisi yksi paiva?
Paastiin hotellille lahes suorinta tieta (silti kesti yli 2h), saastettiin jalleen rahaa kayttamalla julkisia ja kavelemalla laittomia matkoja rinkat selassa. Mutta mikapa tekee onnellisemmaksi kuin kukkarossa kilisevat, saastyneet roposet :) Kaupungista en osaa sanoa viela mitaan kun olaan oltu ulkona n. vartti. Metro oli kuitenkin tosi hyva ja nappara valine matkantekoon. Hotellihuone on tosi siisti ja henkilokunta liikuttavan hyvakaytoksista ja kohteliasta. Vessanpontossa on useita nappuloita joista voi valita millaisen huuhtelun (!?) haluaa.
Kirjoitellaan huomenissa lisaa. Nyt painellaan nukkumaan, klo on Havaijin aikaa jotain 2 yolla, huuh!
M&P
P.S. Ruokailu jannittaa.. Lentsikassa eteen tuotiin jo merilevaa, wasabia, sienisalaattia, tofua ja monia lajeja, joista ei ymmarretty mitaan. Marja soi aika reippaasti, koska oli just juonut miniviinipullon ;) Pitanee ottaa tavaksi niin saadaan ruoka vastaisuudessakin alas :D
Mahalo Hawai'i
Kirjoitan tata Tokiosta, eli matka meni hyvin ja paastiin perille. Nyt ekaksi kuitenkin yhteenveto Mauin vikasta paivasta.
Aamulla oli siis snorklausreissu, pulikoitiin kahdessa eri kohteessa. Ekassa paikassa oli mahtava nakyvyys mutta aika niukasti kaloja. Lisaksi se oli tosi taynna muita snorklaajia, etta enimmakseen piti vain vaistella niita. Tokassa kohteessa nahtiin merikilpikonnia! Nepa olivatkin tosi isoja ja hidasliikkeisia, melkoisen vaikuttava naky.
Iltapaivalla Perttu meni sit viimeinkin sinne surffitunnille ja vahintaan yhta hauskaa kuin surffaus oli, olivat ne opet. Ihme elamantapatyyppeja, varmaan lokeroitavissa samaan paikkaan hiihtopummien ja reppumatkaajien kanssa. Ne vaan velmuili: Hi you, my brother from another mother ;) Pee oli kuitenkin kohtalaisen chillisti ja saatiin surffauksesta muutama onnistunut foto. Ilmeisen rankkaa ja vaikeeta se oli. Luita ei kuitenkaan mennyt poikki ja arvostus lajia kohtaan kasvoi.
Siinapa olikin sitten meidan visiitti Havaijilla. Havaijista jai yleisesti tosi mieluisa kuva. O'ahun saari on suurkaupunkimainen, siisti ja jarjestaytynyt. Maui on aikamoinen hippisaari. Ihmiset asustelevat rannoilla teltoissa ja heraavat auringon noustessa surffaamaan. O'ahulaiset tahtoisivat matkustaa Mauille Superferrylla, mutta hippityypit estivat aikeet. Ne meloivat laudoillaan lautan eteen ja jarkkasivat nayttavan mielenosoituksen. Havaijilaiset ylipaansa ovat kylla kiinnostuneet turismista, mutta hyvin tiukasti vain heidan omilla ehdoillaan. Ja hyva niin, jaapa tuleville sukupolvillekin nahtavaa.
Heippa vaan Jenkit, nyt hypataan vuorokausirajan yli Aasiaan!
M+P
Aamulla oli siis snorklausreissu, pulikoitiin kahdessa eri kohteessa. Ekassa paikassa oli mahtava nakyvyys mutta aika niukasti kaloja. Lisaksi se oli tosi taynna muita snorklaajia, etta enimmakseen piti vain vaistella niita. Tokassa kohteessa nahtiin merikilpikonnia! Nepa olivatkin tosi isoja ja hidasliikkeisia, melkoisen vaikuttava naky.
Iltapaivalla Perttu meni sit viimeinkin sinne surffitunnille ja vahintaan yhta hauskaa kuin surffaus oli, olivat ne opet. Ihme elamantapatyyppeja, varmaan lokeroitavissa samaan paikkaan hiihtopummien ja reppumatkaajien kanssa. Ne vaan velmuili: Hi you, my brother from another mother ;) Pee oli kuitenkin kohtalaisen chillisti ja saatiin surffauksesta muutama onnistunut foto. Ilmeisen rankkaa ja vaikeeta se oli. Luita ei kuitenkaan mennyt poikki ja arvostus lajia kohtaan kasvoi.
Siinapa olikin sitten meidan visiitti Havaijilla. Havaijista jai yleisesti tosi mieluisa kuva. O'ahun saari on suurkaupunkimainen, siisti ja jarjestaytynyt. Maui on aikamoinen hippisaari. Ihmiset asustelevat rannoilla teltoissa ja heraavat auringon noustessa surffaamaan. O'ahulaiset tahtoisivat matkustaa Mauille Superferrylla, mutta hippityypit estivat aikeet. Ne meloivat laudoillaan lautan eteen ja jarkkasivat nayttavan mielenosoituksen. Havaijilaiset ylipaansa ovat kylla kiinnostuneet turismista, mutta hyvin tiukasti vain heidan omilla ehdoillaan. Ja hyva niin, jaapa tuleville sukupolvillekin nahtavaa.
Heippa vaan Jenkit, nyt hypataan vuorokausirajan yli Aasiaan!
M+P
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)